Tulkitsin Seija-mummun mutinat

Tämän verran sain selvää Seija-mummun puheista, kun vähän käsittelin ääntä:

"Aaro, oletko sä siellä? -- Et kai. Sama se, ehkä on parempikin puhua tämä sun vastaajaan.

Sä yritit mennä aivan liian pitkälle. Et miettinyt asioiden seurauksia, vaan halusit nopeasti kaiken itselles. Susta tuli vaara kaikille - sun työkavereille, mulle, itsellesi ja Fabianille.

Mun tytär Anna on luvannut ottaa vastuun Fabianin kasvatuksesta. Sä tai mä ei olla siihen oikeita henkilöitä.

On jotenkin raikkaampi olo. Järven vesi on pehmeää. En oo koskaan pitäny merivedestä. Se on liian… kulmikasta.

Mä olen ollut liian kauan pehmeä. Nyt aika olla kulmikkaampi, niin kuin meren aallot. Huuhdottava, iskettävä ja palattava alkupisteeseen. Se on parasta meren aallossa. Vanha huuhtoutuu pois ja tulee uutta.

Fabianin ei vielä tarvitse tietää suvustaan, vaakunasta, kasveista, energiasta. Aaro, usko että meidän on otettava aikaa. Fabianin pitää saada kasvaa rauhassa. Sä sanoit välittäväsi Fabianista yhtä paljon kuin mä. Todista se nyt. Malta kymmenen vuotta, sitten sä voit kertoa sille kaiken.

Mä haluan kertoa vielä vaakunasinetistä. Näitä mä en kerro enää järjestölle, sulle vain. Löysin kirjan, jossa oli runo: “In Wood she rests, as Wood she will arise.” Aivan kuin suora viittaus puna-asuiseen aavetyttöön. Mutta enemmänkin, se sopii myös kasveihin, siemeniin, jotka on tulleet mustan kiven sisuksessa pitkän matkan taivaalta Arabiaan. Ne beduiinit, jotka löysi kiven, vei sen nuotiolle ja ne kaatoivat kuumaa vettä sen päälle. Mustan kiven syvästä halkeamasta löytyi metallilieriö, joka oli täynnä säilyneitä siemeniä.

Palvottu ja pelätty lieriö kulki omistajalta toisille. Temppeliritarit sai sen haltuun saraseeneilta, ja saksalaiset munkit istutti siemenet luostarin puutarhaan. Ensimmäisestä puusta valmistettiin Ahrensburgin kreivin suvun vaakuna, ja luulisin, että kreivi oli ensimmäinen, joka huomasi vaakunaan kätkeytyvän pimeyden energian.
“In Wood she rests, as Wood she will arise.”

Siinä se. Aaro, mä kerroin tämän sulle, jotta tiedät että me ollaan vielä samalla puolella. Mäkin erosin järjestöstä. Mä haluan että kaikki taas näyttää ja tuntuu pehmeämmältä. On asioita, jotka ovat arvoituksiakin tärkeämpiä. Mä haluan nähdä vaihteeksi omia unia, osa kasvien unista ei koskaan katoa."